Kirjat & kirjoittaminen

Saara Cantell – Kaikki tuoksuu lumelta

saara-cantell-kaikki-tuoksuu-lumelta-kirja-arvostelu

Arvostelukappale Tammi-kustannukselta

Ihastuin valtavasti Saara Cantellin esikoisromaaniin (Kesken jääneet hetket) ja innolla odotin, millaisen lukukokemuksen vasta julkaistu uutuusteos Kaikki tuoksuu lumelta tarjoaa. Kirja nivoo yhteen kolmen sukupolven tarinan. Kerttu Kataja on Taideakatemian huippulahjakas taiteilija, ja valmistumisen jälkeen tulevaisuus avautuu eteen kirkkaana mahdollisuuksien verkostona. Tuija on Kertun tytär, joka päättää valita toisen reitin. Yliopisto-opinnot jäävät kesken, hän muuttaa ekologiseen ja omavaraiseen kommuuniin keskelle maaseutua. Tuijan tytär Olivia puolestaan päättää ottaa tehtäväkseen kertoa tarinaa äidistään ja äidinäidistään. On tiedettävä mistä saapuu, jotta osaa suunnistaa tulevassa. 

Pelkistetty takakansiteksti on kuitenkin vain pintaraapaisu sille mitä tuleman pitää; kirja kätkee sisäänsä tarinoiden ja sukupuun kiehtovan juurakon. Kysymysmerkit jättävät sopivan tiedonjanoiseksi, on saatava tietää mitä tapahtuu ja miksi. Juoni sisältää useita aikakerrostumia, ja vaati hieman aikaa jotta ne yhdistyivät yhdeksi selkeäksi tarinaksi myös pään sisällä. Paikoin aavistuksen vaikeaselkoiset hypyt aikakaudesta toiseen kietoutuvat kuitenkin lopulta ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Pidin kovasti Kertun ja Tuijan osuuksista, mutta Olivian osuus olisi ehkä vaatinut rinnalleen jotakin yhtä salamyhkäistä. Juoneen oli mahdutettu myös suuri määrä sivuhenkilöitä. Jottei huonon nimimuistin omaaja lukija tipu nimissä täysin raiteilta, oli takakansitekstiin välillä palattava muistuttamaan mieleen kuka onkaan kuka. Kirja oli silti kokonaisuudessaan täynnä mielenkiintoisia kohtaloita ja elettyä elämää, pohdintaa siitä kuinka löytää paikkansa maailmassa. Samaan aikaan se oli palanen historian havinaa, sekä myös nykyaikaista, jopa täydellisen ajantasaista kerrontaa.

”Huoneessa on ajaton, rauhallinen tunnelma. Ei niin, että aika olisi pysähtynyt – seinäkellon raksutus rytmittää kuluvia hetkiä tyynnyttävän varmasti. Pikemminkin työhuone muodostaa oman, normaaliajasta ja tavallisen arjen lainalaisuuksista vähän sivuun nytkähtäneen suojapaikan. Ilmakin siellä on erilaista kuin missään muualla: kirjojen tuoksun, pölyn ja paksun maton pehmentämää. Merkityksistä tiheämpää, silti kevyttä hengittää.”

Cantellin kirjoissa pidän erityisesti kirjoitustyylistä, tyypilliset kauniit kielikuvat uppoavat minuunkin. Sanoilla ja ilmaisuilla leikittely tekee tekstistä ihanan elävää ja persoonallista. Kerronta on hienotunteista, aistillista ja rohkean rehellistäkin. Aikakerrostumilla leikittely toimi mielestäni toisessakin romaanissa, vaikka ajoittain muutamat kohdat toivat deja-vumaisesti mieleen edellisen kirjan juonen. Toisaalta se loi kerrontaan pientä mystisyyttä ja sai miettimään syvällisemmin toistuvia teemoja ja kirjojen yhteyttä toisiinsa, vaikka varsinaisesti tämä ei edellisen jatko-osa ollutkaan.

Kirja toi taidokkaasti esille eri aikakausien eroavaisuuksia sekä mielestäni tärkeitä, kantaaottaviakin teemoja. Naisen asemaa, vanhemmuutta ja ihmissuhteita. Saavutuksia ja menetyksiä. Iloa ja surua. Rakkautta ja vihaa. Kirja herätti lukiessa tunteita laidasta laitaan, ja mielestäni se on silloin onnistunut. Kirja joka ravisuttelee ja pohdituttaa, jää mieleen – kuten tämäkin teos.

Paikoin vaikeaselkoinen juoni ja huippukohdan pitkä odottelukin kuitenkin palkittiin. Koskettava ja kaunis lopetus ei jättänyt jälkeensä ärsyttäviä kysymysmerkkejä tai keskeneräisyyttä, mutta tarina jäi silti elämään mielessä. Hartaaseen ja seesteiseen tunnelmaan päättynyt juoni tuntui kuin katselisi ikkunasta leijuvia kepeitä lumihiutaleita ja herättäisi eloon kirjan nimenkin – Kaikki tuoksuu lumelta. Lopputeksti pakotti lukemaan lauseet pariin otteeseen ja sai aikaan reaktion: ”Vau!”.

Arvio: 3,5 / 5 ⭐️

Saara Cantell – Kaikki tuoksuu lumelta

Kategoria: Kotimainen kaunokirjallisuus, Nykyromaanit

Sivuja: 323 s.

*
*
*

Oletteko te lukeneet jo tämän teoksen tai löytyykö se teidän lukulistalta?

Mitä ajatuksia kirja teissä herätti?

2 kommenttia

  • Helzu

    Varmasti mielenkiintoinen kirja! Hyvä kirjaesittely. Olen itse huono lukemaan kirjoja, mutta aina silloin tällöin esim. lomalla tai mökillä tartun kirjan lukuun. Kirjavinkit ovat aina kivoja.

    • Enni

      Kiitos kovasti! Mullakin on kausia, että välillä tulee luettua enemmän ja välillä vähemmän. Fiiliksen mukaan! Lukuvinkeistä tykkään itsekin ja niitä keräilee sitten aina talteen sen varalta, kun iskee taas sellainen olo että kaipaisi luettavaa. 🙂 Tälle kirjalle lämmin suositus jos juoni yhtään nappasi!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.