Lifestyle

Pitkästä aikaa täällä taas!

Mikäli tilanne oli jo tarpeeksi kaoottinen ennen koronaa, tuntuu se nyt koronan aikaan tuhat kertaa kaoottisemmalta. Pitkään jatkunut unettomuus, masennuskausi ja monta muutosta elämässä yhdessä saivat aikaiseksi päänsisäisen sotkun. Kuitenkin tänään, kun olen saanut pitkästä aikaa jopa melkein kaksi viikkoa nukuttua paremmin (se oikeasti tuntuu luksukselta!), pystyy keskittymään myös hieman toiveikkaimmin ajatuksin tulevaan. Ajattelinkin kertoa kuulumiset, ilon aiheet ja kaikenlaiset pohdinnat tässä postauksessa kuvien merkeissä.

2020-05-15 12.59.30 2

Kevät saapuu kovaa vauhtia, ja ajattelin talvella että nautin tästä keväästä varmasti kaikin siemauksin kaiken tapahtuneen jälkeen. En todellakaan kuitenkaan osannut odottaa maailmanlaajuista pandemiaa sekoittamaan kaikkea, eikä tuskin kukaan muukaan. Päivät ovat lähinnä kuluneet neljän seinän sisällä, menoja lukuun ottamatta. Kaipaan aivan valtavasti sitä, että jaksaisi taas lähteä ulos nauttimaan kevätilloista lenkkien myötä sekä sitä, että julkisilla paikoilla ei tarvitsisi olla niin varuillaan jotta ei vaan nappaisi mitään tautia matkaansa.

Pohdin myös kovasti, mikä voisi tuoda toiveikkuutta elämään tällä hetkellä ja totesin, että tämä blogi on ollut iso voimavara mulle. Sen pariin palaaminen tuntuu hyvältä, mutta toisaalta oman elämän jakaminen julkisesti tuntuu myös sellaiselta kipupisteeltä, johon valitettavasti jotkut ovat tuntuneet iskevän. Tiedän ettei pitäisi välittää ja tehdä ihan just niitä asioita mitkä mulle tuo iloa, mutta pakostikin sitä pyörittelee mielessä kaikenlaisia kysymyksiä, pääosin mitä muut ajattelevat? Somessa saan kuitenkin etsiä itseäni, roolejani, pohtia asioita ja ehkä saada muilta lisää pohdintoja eri aiheista. Some myös rytmittää päivää sellaisessa elämäntilanteessa, kun sä olet itse täysin vastuussa luomaan itsellesi rutiinit.

makrokuvaus-blogi

Olen puhunut täällä usein, että erotan toisistaan valokuvauksen sekä blogikuvauksen. Itsessään en kumpaakaan arvota millään tavalla toista paremmaksi, mutta näiden kahden yhteen liittäminen tai erottaminen tuntuu hankalalle, koska haluaisin kuitenkin keskittyä molempiin. Olin sopinut keväälle valtavasti kuvausreissuja portfolioni täytikkeeksi, mutta ne peruuntuivat koronan takia. Haluaisin opetella enemmän juurikin henkilökuvausta ja luontokuvausta, mutta samaan aikaan ne eivät oikein sovi blogiin – luulen että jos yhdistäisin ne kaksi, tästä tulisi valtava sekasotku.

Olen miettinyt teenkö erilliset sivut someen, toinen portfolio, toinen tämä blogi. Tai entä Instagram – yhdistänkö molemmat vai teenkö sinnekin erillisen valokuvaustilin? Voin sanoa, että tämän asian pohtiminen ei ole edennyt tästä yhtään mihinkään viime aikona…? Yhtenäisen sisällön luominen on kuitenkin mulle tärkeää, jotta se on myös seuraajille kiinnostavaa. Tuhannen mielenkiinnonkohteen seasta sen linjan löytäminen on kuitenkin valtavan hankalaa. Luulen että ainakin blogi keskittyy näihin sisältöihin jatkossa: minimalismi, psykologia, mielenterveys, ihmismielen pohdinta, hyvinvointi, elämä ylipäätään. Ne ovat olleet muutenkin niitä tykätyimpiä aiheita, joten niissä pitäytyminen tuntuu myös hyvältä ajatukselta.

voimistelu-blogi

Vaikken ole jaksanut viime aikoina lenkkeillä juurikaan tai en käy missään harrastuksissa, olen silti treenannut edelleen voimistelujuttuja aktiivisesti. Sen pointin tajuaminen kantapään kautta on ollut aika mullistava, että venyvyyttä on turha treenata, jos ei myös vastapainoksi treenaa lihaskuntoa. Olenkin löytänyt siihen itselle sopivat liikuntamuodot. On myös jotenkin kiva tajuta sekin kantapään kautta, että vaikka painoni on tällä hetkellä syömishäiriövuosia paljon korkeampi, ja jolloin luulin että pienempi paino olisi avain parempiin suorituksiin, olin siinä ihan totaalisen väärässä. Kun liikkuu puhtaasta intohimosta, omasta halusta, ja sisäisestä motivaatiosta, voi silloin löytää sen kadotetun liikunnan ilon vielä niidenkin vuosien jälkeen, kun ei sitä koskaan enää uskonut löytävänsä. Sitä myötä yltää myös sellaisiin saavutuksiin, joita havittelin turhaan keho säästöliekillä. Ehkäpä aiheesta tulee vielä laajempaa postausta joku päivä?

kalenterin-tuunaus-blogi

Kalenterin tuunauksesta ja pienimuotoisista luovista projekteista (kuten kalligrafian harjoittelusta taas pitkästä aikaa vanhalla kunnon mustekynällä!) olen myös innostunut paljon. Kalenteria on ihana tuunata esimerkiksi erilaisilla tarroilla ja koska kalenterin vanha kansi näytti ihan räjähtäneeltä, tuunasin siihen uudet kannet ja hankin tuollaisen ruusukultaisen / vaaleanpunaisen kynäpidikkeen. Siinä kulkee kätevästi mukana mustekynä, lyijykynä sekä kosketusnäyttökynä. Muistikirja oli valmiiksi ihanalla kuosilla päällystetty, mutta ”muistikirja”-kyltin tein siihen itse. Molemmat kulkeekin mukana kaikkialle. Myös se että oppii olemaan ahtamatta kalenteria täyteen velvollisuuksia, vaan sinne voi pistää lisäksi kivojakin asioita, ei viikon päätteeksi tule fiilistä että uskaltaako sitä edes katsoa mitä ensi viikko tuo tullessaan. Kalenteri- ja muistikirjajuttuja tulee varmasti sisältymään minimalismi-sarjaan, joka on edelleen jatkumassa!

2020-04-27 09.25.08 1

Hankin myös kameraan kunnon varusteet eli tripodin ja kaukolaukaisimen. Edellinen kaukolaukaisin aiheutti vain turhautumista kuvatessa, mutta silloin se oli ainoa myynnissä oleva joka sopi mun kameraan. Sitä piti siis aina osoittaa kameraan, jotta se ottaa kuvia, ja se jos mikä oli hirveän rasittavaa.

Uuden tripodin saa kiinnitettyä vaikka puuhun ja sen saa pystytettyä myös hankaliin paikkoihin. Se on myös pieni, joten kulkee helposti matkassa, eikä tarvitse raahata mukana vanhaa metrin korkuista rotiskoa. Kaukolaukaisin taas ottaa kuvia jopa 100 metrin päähän eikä sitä tarvitse osoittaa kameraan, joten sillä saa kuvia vaikka se olisi selän takana / taskussa. Molemmat ovat olleet suuressa käytössä ja helpottaneet tosi paljon kuvailua, kun ottaa suurimmaksi osaksi itse kuvansa.

teehetki-blogi

Olen myös saanut takaisin vanhan kipinän teen juomiseen, vaikka olenkin sitä juonut edelleen. Sitä on vaan tullut ostettua samaa teetä, eikä ole jaksanut innostua uusista makukokemuksista. Tämä yllä näkyvä tee lähti kuitenkin viime kerralla matkaan, koska se tuoksui läpi paketin sellaisilta hyviltä muistoilta, jotka liittyvät erääseen ihanaan Tiendas Natura-ekokauppaan Espanjassa, kun teini-ikäisenä perinteiden mukaan joka kesä Espanjassa vierailtiin. Tuo kauppa on ihana hyvänmielen kauppa, ja tämä tee viekin mukanaan lämpimiin muistoihin…♥ Teepussin ihanat tekstit piristävät myös päivää.


Yritin tiivistetysti kertoa jotakin tästä hetkestä, mutta jokaisesta aiheesta saisi varmaankin omankin postauksen tehtyä. Kun nyt kuitenkin tämän postauksen tein, vahvistui ajatus että olisi kiva taas sisällyttää bloggaaminen mukaan arkeen. Inspiraatiota löytyy valtavasti, mutta aiheiden rajaamisen vaikeuden takia olen ollut sitten kirjoittamatta mitään.

Jos teillä on ideoita mitä haluatte blogista lukea jatkossa, niin jakakaa ihmeessä kommentteihin! Mitkä aiheet teitä kiinnostavat, tai onko teillä jotakin mitä haluaisitte täältä erityisesti lukea? 🙂

One Comment

  • Jenny

    Mua ei itseä haittaa, vaikka blogissa olisi sekalaisesti vähän kaikkea. Johtuisiko siitä, että mun omassa blogissa on todellakin aivan kaikkea iloisesti sekaisin 😀 Ymmärrän kyllä toisaalta senkin, että selkeät kategoriat helpottavat sisällön tuottamista ja myös houkuttelevat lukijoita ehkä enemmän kuin täysi sillisalaatti.

    Mua kiinnostaisi lukea sun blogista lisää noita kalenteri/askartelujuttuja ja myös minimalismi-sarja on ollut musta tosi kiva. Luen mielelläni myös tän postauksen tyylisiä perinteisiä arkipohdintoja/kuulumisia 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.