Lifestyle

Pääsin kouluun, lastenohjaajaopinnot odottavat!

E02675DB-28CE-409C-BFC3-8FFBD848D6F9

Olin tänään keskittyneesti pohtimassa kahden bussipysäkin välillä, kummalla kannattaisi jäädä pois. Jos vaikka ehtisin kuluttaa ylimääräisen ajan kävelemällä raikkaassa aamuauringossa yhden pysäkin verran, niin ei tarvitsisi odottaa melkein puolta tuntia silmälääkäriaikaa. Vilkaisen kännykästä kelloa, mutta näytölle hyppää huomion vievä ilmoituspalkki. En odottanut saavani sähköpostia, en tänään, en varsinkaan sellaista joka alkaa sanoilla ”onneksi olkoon”. Hyppään bussista pohtimatta enää pysäkkejä ja vapisevin käsin tuijotan ruutua lukien viestiä uudelleen ja uudelleen. Sain koulupaikan!! Purskahdan itkuun ja sitten en voinut kuin hymyillä itsekseni niin että ohikulkevat autoilijat katsoivat hölmistyneinä. En tiennyt lähettäisinkö ensin viestiä kavereille vai soitanko vanhemmille, päädyin lopulta jälkimmäiseen.

En puhunut koulusuunnitelmista tai kouluunhausta juurikaan julkisesti, ettei kasaantuisi paineita. Tavallaan oli hauskakin hakea niin että melkeinpä itse oli vain se joka uskoi itseensä. Sitten ei voi kuin luottaa siihen että se usko itseen kantaa! Valintakoetilanne sujui nopeasti. Kirjallinen osuus oli melko helppo, ryhmähaastattelukin sujui ihan okei, mutta ajattelin koko haun jääneen kiinni yksilöhaastatteluja kohtaan kertyneisiin paineisiin, sillä se oli viimeinen hetki näyttää osaamisensa. Jälkeen päin kotona tajusin vastanneeni omasta mielestäni tönkköjä vastauksia, ja yhtäkkiä keksin niin paljon luovempiakin vastauksia, silloin harmitti. Harmitti vielä viikonkin mittaan pyöritellessäni uusia vastauksia mielessäni, vaikka tulokseen nyt ei voinut siinä vaiheessa enää vaikuttaa. Toivoin parasta, mutta lohdutti ajatus että voisin hakea syksyllä uudelleen.

Varovasti uskalsin aina aika ajoin päiväkotien kohdalla uppoutua haaveiden vietäväksi, josko syksyn myötä pääsisin työskentelemään lasten parissa ja oppimaan kaikkea uutta. Rakastan niin kovasti sitä perspektiiviä, mistä lapset maailmaa katsovat ja ihmettelevät. Siihen on ihana uppoutua itsekin mukaan, ja ihmetellä yhdessä. Lastenohjaaja ei ollut koskaan unelma-ala, mutta osa sitä kyllä. Lasten ja nuorten parissa olisi unelmatyö, olipa ammatti sitten mikä tahansa. Voi olla että tämä on välietappi, mutta itsessään jo niin suuri juttu, että yksi askel kerrallaan!

Näyttökuva 2021-6-4 kello 19.55.09

Odotan kovasti syksyä, mutta on aikaa kun on viimeksi opiskellut. Sitä suuremmalla syyllä kesä meneekin toivottavasti mahdollisimman rennoissa merkeissä tehden itselle tärkeitä asioita ja nähden ystäviä, keräillen voimia syksyä varten. Tiedän että vaatii totuttelua taas sopeutua opiskeluarkeen, mutta en hakenut kouluun sillä fiiliksellä, että ei tästä kuitenkaan mitään tule.

Viime aikoina on tapahtunut niin valtavasti asioita – niin hyviä kuin huonojakin – että on ollut pakko opetella kuuntelemaan omia tarpeitaan. On ollut valtavan huojentava oppia tietynlainen tasapaino elämässä. Tämän tunnemylläkän jälkeen kaipaan viileää suihkua paahtavan kuuman kesäpäivän jälkeen, trooppisten hedelmien tuoksuista vartalokuorintaa joka puhdistaa kehon aurinkorasvan jäljiltä sekä rauhallisen loppuillan hyvän kirjan ja persikka-rooibosteen parissa.

Olen aikas onnellinen just nyt  ♥

 

4 kommenttia

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.