Kirjat & kirjoittaminen

Milloin viimeksi sä kirjoitit kirjeen?

Nykyään maailma on teknologinen ja viestit tavoittaa toisen reaaliajassa. Muistan kun joskus sähköpostitkin lähti aina sillä tavalla viiveellä että niillä kesti aikansa mennä perille. Sitten tuli mese, jonne aina kirjauduttiin koulun jälkeen juttelemaan kavereille. Näitä ennen kuitenkin lehdestä sai etsiä itselleen kirjekavereita ja mullakin oli silloin sellainen. Niitä sai bongailla ainakin W.I.T.C.H-lehdestä, joka silloin oli suuressa suosiossa. Apua, muistaako kukaan näitä omasta lapsuudestaan / nuoruudestaan!! ?

Mulla on ollut tapana kirjoitella aina välillä kirjeitä kummitätini kanssa. Kirjeiden tipahtaminen postiluukusta on oikeastaan jopa kivempaa kuin se että kännykän näytölle kilahtaa ilmoitus uudesta viestistä. Siinä on tietyllä tavalla jotenkin paljon enemmän tunnetta, kuin näytölle piirtyvästä fontista jossa kirjaimet ovat toistensa kopioita. Ei emojeita, mutta teksti on kirjoitettu persoonallisella, kirjoittajan omalla käsialalla, joka itsessään on jo ainakin mulle tunnepitoista.

kuva1

Päätin kirjoittaa pitkästä aikaa kirjeen itsekin kun sain kesällä sellaisen kummitädiltäni. Nykyään on helppo ja nopea vain näpytellä asiansa elektronisesti toiselle, mutta kirjeen ääreen joutui pysähtymään ja miettimään mitä sanoo. Tavallaan siinä pääsi vähän syvällisemmin miettimään mitä oikeasti juuri tälle kyseiselle ihmiselle haluaa sanoa. Kirjeiden saaminen ja kirjoittaminen on jollakin tavalla henkilökohtaisempi tapa sanoa asiat, koska silloin on miettinyt ajan kanssa mitä kirjeeseen haluaa sisällyttää.

kirjeen-kirjoittaminen-blogi

Mä innostuin tuunailemaan kirjettä ja itsessään sekin oli jo kiva prosessi. Kaivoin kaapista myös esiin vanhan kalligrafiasetin, jonka sain joskus joululahjaksi. Jossakin vaiheessa innostuin harjoittelemaan tosi vanhanaikaisen kaunon, vaikka jokseenkin vanhanaikainen kauno meidän koulussakin opeteltiin. Mä näen että kaunon opettelu silloin oli mahdollisuus, nykyään ilmeisesti sitä ei opeteta ollenkaan tai ainakin se on vapaaehtoista. Tuo kalligrafiasetti tarjoaakin ihanan mahdollisuuden kirjoittaa vanhanaikaisella mustekynällä ja siinä on jotakin hypnoottista kun antaa musteen virrata paperilla kaunokirjainten myötä. Siinä tosin oli aluksi vähän opettelua että annosteli mustetta oikean määrän ja piti kynää oikealla tavalla.

kirje-koristelu

Tuunauksen myötä halusin kirjeeseen vähän vintage-fiilistä juuttinaruineen ja muiden paperikoristeiden myötä. On jotenkin ihanan nostalgista ajatella niitä aikoja kun ei ollut mitään kännyköitä ja kommunikointi tapahtui jotenkin ihan muuten, vaikka kuten joku totesikin – tietyllä tapaa samanlaista elämää silloinkin elettiin. Onhan kännykät sun muut laitteet tuoneet kuitenkin myös valtavasti mahdollisuuksia.

kalligrafiakynä-kirje-blogi

Heitänkin sulle haasteen viitaten otsikkoon – mitä jos kirjoittaisit kirjeen jollekin sulle tärkeälle ihmiselle? Sun käsialalla, sun omalla tyylillä. Uskon että se piristää vastapuolta ja koskettaa eri tavalla kuin viestit. ♥

kirjeiden-kirjoittaminen-blogi

Milloin viimeksi sä kirjoitit kirjeen ja kenelle?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.